|
VERJNUARMU LYRICS
"Laalavat Jouset" (2004 Demo)
1. Alakusoetto
2. Kurjuuven valssi
3. Verjvala
4. Laalavat jouset
5. Kärähtäny kylä
1. Alakusoetto
2. Kurjuuven valssi
Elokuulla korjoon kuollutta vilijoo
Syyssatteet alako jo kesäkuulla
Kotväkj' itköö pirtissä hilijoo
Taetaa talavella näläkä tulla
On mutasta velliä pellot täännä
Ja työhevosen valjaatti poekki
Ei vittu sitä paskoo millään kiännä
Taetaa tuoni korjata kaekki
Vuojenajat hilijoo tulloo, elämänlanka haarastuu
Taejjan perkele tarttuva pulloon, ku jokkaenen meistä saerastuu
Sato mänj`pilalle ruuattii loppuu, toevos jo vaehteluva viärälle siälle
Nuapurit kuolj`isorokkoon, joettii tuluvii pellon piälle
Ensilumi tulloo hiutaleet puttoo
Kaanistaa hetkeks kuollutta muata
Kuolema leijaellen seittejään kuttoo
Eekö tuo lie kohta haotaan suata
Pakkanen purroo hirret jiähän
Ku leivinuuni halakes eilen
Vittu tuas ottaa jouluna piähän
Kylymä pirtti tuo pahan mielen
3. Verjvala
On vuojet etteenpäen männynnä
Muaorjuus mielen mustaks vienynnä
On kylät muan tasalle poltettu
Pellot vihreet kuravelliks tallottu
On tuhottu entinen elo raahasa
Immeisillä vuan polttomerkki kaalassa
Vuan nyt loppuu elo kivinen
Ja pannaan täätäntöön vala verinen
On vannottu vala verinen, verjvala iänikkuinen
Ku sottaan nyt joukko ryntää, on kosto vitun sulonen
Jo vuan kaekki viisuun yhtyy, riipiviin säveliin kuoleman
Ei voe kukkaan armoo suaha, ku raekaa se laalu tuonelan
Sotavermeet kuapista kaevetaan
Ja kattilat miekoeks taotaan
Viitakkeet teräviks hiotaan
Nuolet terävät puusta vuollaan
Ja näen alakaa kaekki olla valamista
Vielä kuakit mukkaan tallista
Alakaa matka pitkä ja tuskanen
Tämä viimenen taesto vappauven
4. Laalavat jouset
On harmoo joukko liikkeellä tuas
Viinet täännä kuolemmoo
Raskaat suappaat muata polokoo
Herättee ympärillä vihhoo ja pelekoo
Synkkä laalu täättää tienoon
Joka ukko karjuu täättä kaaloo
Muaorjat kahtoo joukkova kieroon
Ku kaekki nuotin vierestä hoeloo
Tuskinpa niät uamuva seoroovoo, jos seisot vastassa Savon jousjarmeijjoo
Virittyy jänteet laalaa jouset kuoleman laaluva
Tuhannet soettajat laaluun yhtyy, taevas täättyy mustista nuolista
Se saje ku tulloo vaenooja parkuu kuoleman pelekova
Tuhannet viholliset joukkona kuatuu, tanner täättyy verestä ja suolista
Nuoljkuurot tulloo toesesa perrään
Ja päevä muuttuu hetkessä yöks
Muanpiällisen helevetin vihollinen kohtas
Ja eläminen muuttu vaekeeks työks
Silimässä nuolj' ja vittu parraassa kaks
Liekkö tuota ennee hengissä kettää
Harvat on rivit neki pakosalle lähtöö
Huavottunneet viimestä henkeesä vettää
5. Kärähtäny kylä
Uamun harmoossa usvassa, ku taevaalta tulj' mustoo vettä
Kylä makas tuhkan seassa, ei ollunna elossa kettää
On sotajookot jo poestuna ja rannassa vuan tervavene
Pappi käjet ristissä noetuu ”on se nyt vuan perkele!”
On taesto verinen luantuna ja kylän immeiset kuatuna
Ei kuulu iänj sotarumpujen ei soe laalu kaanis lintujen
Raaniot tuhkassa seisoo kalaman käry haesoo.
Verj' peittää routasen muan ja uutta elloo oottoo sua
Viitakemies kuakin selässä istuu, kahtoo kylän raanioeta
Tuijottaa alas tyhjyyteen, kaekki näättää vitun aatiolta
Pappi mannaa elämän helevettiin, kirroo suuren herran
Pyytää lohtuva piäpirulta tämän yhen ja aenoon kerran
Kirroon sinnuu luojoo, ku kiusoot minnuu ruojoo
Tuska valtoo syvämmen ku kuolo korjoo sattoo
Verj' täättää muan kaekki elävä kattoo
|
|
