|
SURMA LYRICS
"III" (2006 Demo)
1. Kärsimyksen Kruunu
2. (no song title)
3. Tyhjyyden Kutsu
4. Pyhä Viha
1. Kärsimyksen Kruunu
Hiljaa, hiljaa kuihtuu sieluni
Tuhkaa, multaa vain on päälläni
Kunnes madot löytää ruumiini
Niin hiljaa muuttuu liha tomuksi
Miksi minut jätit luojani?
Yksin kun sinua tarvitsin
Kaipaan takaisin luoksesi
Kannan kärsimyksen kruunua
Elämäni annoin sulle, annoin kuolemanikin
Pyytämättä vastaan mitään sieluni sulle uhrasin
Näinkö uskoni palkitaan, hurskauteni muistetaan
Näinkö vastaan otetaan viimeisellä portilla?
Olen valo joka pimeydessä loistaa
Olen toivo keskellä hävityksen
Olen tuli joka jään sulattaa
Olen elämä keskellä tyhjyyden
Olen susi joka karjaa kaataa
Olen kaipuu orjan sydämessä
Olen tauti joka ihmisen musertaa
Olen pimeys sokean silmissä
Olen pelko joka rohkean lannistaa
Olen kosto sorretun haaveissa
Olen kipu joka pelkurin lamauttaa
Olen viha sielusi syöveressä
Olen yksinäisen katkeruus, murhamiehen katumus
Lapsensa haudalla itkevä äiti
Olen pisara sateessa, sateen tuoma elämä
Ensimmäinen ja viimeinen hengenvetosi
2. (no song title)
3. Tyhjyyden Kutsu
Kohti hiljaisuutta, kohti paikkaa parempaa
Kohti rakkautta, kohti tummaa valoa
Liidän lailla linnun, liidän tuulen viemänä
Liidän ajatusten, muistojen kantamana
Loppunut on kärsimys, taakse jäänyt kaipuu
Mennyttä on tuska, lepo viimein kutsuu
Laulan laulun viimeisen, laulan vailla sanoja
Tanssin unohduksen liikkeetonta tanssia
Lakkaa mielen laukka, lakkaa tunteen palo,
Ympärilläin hävinnyt on pimeys, on valo
Tyhjyys minut nielaisee jää jäljelle vain muisto
Jää jäljelle vain...
4. Pyhä Viha
"Herra, enkö minä vihaisi niitä, jotka sinua vihaavat, enkö inhoaisi niitä, jotka sinua vastustavat? Kaikella vihalla minä heitä vihaan, he ovat minun omia vihollisiani" (Ps 139:22).
Käärmeen sukuun syntyneet, sydämensä sulkeneet
Sinua vihaavat, vastustavat, pilkkaavat ja nauravat
Vihallasi täyttänyt, armossasi kylpenyt
Pyhän liekin ajamana, lippuasi kannan
Pyhän hengen ohjaamana käärmeen taloon ratsastan
Enkelisi kutsumana, oikeutta jakaen
Synnit vanhat armahdan, pois pesen tulella
Seitsemässä polvessa maksun otan verellä
Suuri on armosi
Pyhitetty nimesi
Hurskaille suot autuuden
Syntisille armahduksen
|
|
