|
RISTINOLLA LYRICS
"Ei kauniimpaa" (2004)
1. Viimeinen yö
2. Todellisuus
3. Kun talvi saapuu
4. Tyttö-kulta
5. Älä tee
6. Ei kauniimpaa
7. Tekopyhä
8. Ääni
9. Elämän hulluus
10. Varjoista varjoihin
11. Kirveellä veistetty
1. Viimeinen yö
Varjot puiden pitenee
Ilta tummuu ilma viilenee
Katuvalon alla sade lyö kylmään asfalttiin
Tänä yönä haudat aukeaa
Elävien kirjat suljetaan
Ennenkuin aamu sarastaa vie yö lapsensa helvettiin
Totuus on tarua suurempaa
Yön orjat silloin raataa
Tuliliemen kurkkuun kaataa
Tämä yö ei tunne armoa
Sen isäntä on kuolema
Tämä yö ei lopu koskaan ei koskaan
Armeija kadotettujen keskellä savuisten huoneiden
Sykkeessä yön taas vaipuu horrokseen kalman Suloiseen
Otteessa lieka kiristyy taivaalle nousee täysikuu
Enkelin mustaviittaisen on aika aloittaa jo työ
Viimeinen ennenkuin loppuu tämä yö
2. Todellisuus
Todellisuuden kylmä käsi kasvoihin lyö
Virhe virheen jälkeen kuin ruoste sielua syö
Raskas sydän painaa miehen polvilleen
Ja mänty karjalan saa iskun poikineen
Todellisuuden varjo peittää ihmisen
Todellisuuden syli antaa vastauksen
Sudet kuoppaan lankeeihminen tyhmyyteen
Vapauden hintaa kuka miettii uudelleen
Oi valo tietä näytä kun pimeys peittää maan
Sä ohjaa eksyneitä suuntaan oikeaan
Todellisuuden varjo peittää ihmisen
Todellisuuden syli antaa vastauksen
Todellisuuden kanssa painii ihminen
Todellisuuden taju kantaa huomiseen
3. Kun talvi saapuu
Taas kerran kuulen sen
Kuoleman synkän kuiskauksen
Syksyn alta elo pois katoaa
Muistot kesän lämpöisen
Haihtuneet ovat kylmään sateeseen
Muuttolinnut ovat pois lentäneet
Mielessä sävel soi
Sävel kaipauksen ja odotuksen uuden huomisen
Ja minkä eilen menetin
Silloin kun talvi saapuu
Tuoden lumen jään
Kuolema kolkuttaa ja pyytää avaamaan
Silloin kun talvi saapuu
Routa vääntää kauniin maan
Silloin kun talvi saapuu
Kuoleman varjon maa
Sateita kevään janoaa
Hangen alla kuiva laakso odottaa
Sydämen kuolleen herättää
Suudelma kevään säteillaan
Läpi roudan nousee verso elämän
Vahvempana kuin koskaan
Laakso kukkaan puhkeaa koko väriloistossaan
Ja kaiken valloittaa...
4. Tyttö-kulta
Suorituspaineet nostaa sykkeen sydämen
Adrenaliinia saan aimo annoksen
Kädet hikoo suuta kuivaa olen tehnyt päätöksen
Rohkeuteni kerään mitä muuta tarvitsen?
Hei tyttö-kulta ajatuksissain taas herään
Hymysi kaunis saa sydämen repeemään
Katseesi vanki oon sen tiedän itsekin
Silmiesi säihke voittaa loiston tähdenkin
Nään unta kaunista kanssasi olla saan
Autiolla saarella aivan kahdestaan
Hei tyttö-kulta ajatuksissain taas herään
Hymysi kaunis saa sydämen repeemään
Hei tyttö-kulta sua en kai koskaan saa
Pilvilinnani prinsessa edes linnani kanssain jaa
5. Älä tee
Taas kerran oven kiinni löit
Ja sanat lupausten söit
Kun lähibaarin anti hoitaa jälleen kulkijaa
Mut mitä taakses jätitkään
Kuka jäi taas yksin itkemään
Lapsi viaton kantaa taakkaa sydämen
Niin paljon kärsinyt on tuskaa
Rakkautta kokenut ei kai milloinkaan
Älä tee minusta katkeraa
Myrkkyjäsi älä minuun tuhlaa
Älä mee älä jätä mua pimeään
Sydäntäni älä palasiksi lyö
On vanhus keinutuolissaan
Odottaa päivää seuraavaa
Vuodet rientää vaan ketään luokseen kuulu ei
Kyyneleet katseen sumentaa
Ei löydy lohduttajaa
Menneisyytensä uhri oottaa kuolemaa
Niin paljon kylvänyt oot tuskaa
Rakkautta antanut et kai milloinkaan
6. Ei kauniimpaa
Ikeensä alle on murtunut mies
Murhe toista jalkaa hautaan jo vie
Kohtalonsa kai ennalta ties
Kovin on pitkä ja kivinen tie
Yön harso päälle maan kun laskeutuu
Valon yössä näkee ja sitä kohti kurottuu
Ei kauniimpaa hetkeä voi saada aikaan mikään muu
Kuin liekki toivon lepattaa yön pimeyteen
Se lohduttaa ja uuden aamunkoiton säteen kirkastaa
Yö väistyy pois ja tuska hälvenee
Vain kaipaus jäljelle jää
Epätoivonsa suosta nousee vanha ja väsynyt mies
Aamuaurinko voimia antaa katkennut on pimeyden ies
Pellon laidalla seisoo ihmetellen elämää
Katseen taivaalle nostaa ja kiitosvirren virittää
Ei kauniimpaa hetkeä voi saada aikaan mikään muu
Kuin liekki toivon lepattaa yön pimeyteen
Se lohduttaa ja uuden aamunkoiton säteen kirkastaa
Yö väistyy pois ja tuska hälvenee
Vain kaipaus jäljelle jää
7. Tekopyhä
On puku siisti ja huoliteltu pää
Sydämessä mätää jota silmät ei nää
Huulesi laupeutta kansalle vaahtoaa
Silmäsi mua seuraa kuin koiraa kuolevaa
Oman armosi virrassa sä kahlaat
Siksi et kai sä muita huomaakkaan
EI ei kai se näin mee
On jokin mennyt väärinpäin
HEI sä et ees tunne rauhaa
Sen juuri äsken näin
Ei savua ilman tulta saa
Jos elämältä saa jotain odottaa
Niin iloa ja rauhaa ei kai muuta tarvikkaan
Elämäsi kuiva malli kaiken luotaan karkoittaa
Harmaata ja mustaa
Ei vähempää vois kiinnostaa
Yhä armosi virrassa sä kahlaat
Jos ei systeemi toimi vaihda kaistaa
8. Ääni
Kyyneleet poskelle vierähtää
Haavat menneisyyden arven jättää
Sydämeen sen kivimuuriin kirjoitettu on
Sanat tuska lohduton
Jäänyt on aika lapsuuden
Ja historia toistaa itseään
Vaiennut on laulu eilisen
Täyttymättä jäi paikka rakkauden
Jota kauan etsit vaan sen syliin päässyt et
Kyyneleesi itket uudelleen
Kuulen äänen hiljaisen
Tuulen lailla se kulkee mun sydämen luo
Koti kaukana on
Matka tuntematon
Ääni hiljainen perille vie
Etsien läpi elämän
Pieni ihminen jotain löytää voi
Rakkauden sen ensimmäisen askeleen
Luona ristin varjon
Kuollut on viaton
Tuntenut Hän on tuskan sun sydämen
Odottaa että murtaa saa kivisydämen
Tuntea saat rakkauden
Jota kauan etsit nyt sen syliin päästä voit
Rakkaudesta sinuun
Sanoo ääni hiljainen
Kuulen äänen hiljaisen
Tuulen lailla se kulkee mun sydämen luo
Koti kaukana on
Matka tuntematon
Ääni hiljainen perille vie
9. Elämän hulluus
Elämälle käden ojensin
Katso mitä mä sain katso mitä mä sain
Katse kirkas mielin toiveikkain jotain odottaa
Mut käteen pieneen syljettiin
Kivi perään heitettiin
Juoksujalkaa itkien
Pakoon juoksit peläten
Tämän elämän hulluus pistää pääni sekaisin
Koko oravanpyörä mua oksettaa
Sumu peittää aina kadun jota kävelen
En tunne yhtään vastaantulijaa
Nuku hyvin lapsi pienoinen
Alla lehden kellastuneen
On jo yö
Perintönä raskaan kirouksen
Sai lapsi pieni katujen
Alla taakan vaipui uneen ikuiseen
Ei yhtään sanaa rakkauden
Ehtinyt kuulla lapsonen
Taas häpee Luoja luotujaan
Enkelit itkee lapsiaan
Tämän elämän hulluus pistää pääni sekaisin
Koko oravanpyörä mua oksettaa
Sumu peittää aina kadun jota kävelen
En tunne yhtään vastaantulijaa
Nuku hyvin lapsi pienoinen
Alla lehden kellastuneen
Kauniilta näyttää maailma
Kuva sen on suurta valhetta
Ja haihtuu pois
10. Varjoista varjoihin
Aurinko mailleen laskee ja syvä hiljaisuus
Kaupungin ylle saapuu
Sen peittää rauhallaan
Selittämätön kaipuu valtaa sydämen
Ikävä mun on sinne mikä odottaa
Ilta illan jälkeen lähempänä on
Hetki jolloin levon täältä saa onneton
Varjoista varjoihin kulkuni käy
Kirkkaimman tähden mä sain matkallain
Takana kuoleman elämä uus
Siel` ilman kyyneltä on ikuisuus
Lasku auringon jo hetken taakse jää
Yö musta saapuu ja valoa ei nää
Levollinen syvän lepää
On huolet hälvenneet
Ajatukset liitää
On luomet kiinni painuneet
Aamun huomisen saan jos sen mulle suot
Vaivun uneen nimes huokaisten
Varjoista varjoihin kulkuni käy
Kirkkaimman tähden mä sain matkallain
Rakkautes varjoissa kulkuni käy
Kirkkaimman tähden mä sain matkallain
Takana kuoleman elämä uus
Siel` ilman kyyneltä on ikuisuus
Kuolit minua varten
Siksi rauhasi sain
Koko sydämein kiittää
Kunnia vain sinun on
Kunnia vain sinun on
Kunnia vain sinun on
11. Kirveellä veistetty
|
|
