|
PERISYNTI LYRICS
"Hiilenmusta Lammas" (2006)
1. Julistus
2. Haaskan Katku Varikselle
3. Turmeltuneen Ihmisen Luonto
4. Kuin Hetken Hurme Hangella Hohtaa
5. Hekuman Sarvet
6. Uneni Mädänneen Maailman
7. Hiilenmusta Lammas
8. Jeesus Kasvaa Horsmaa!
1. Julistus
2. Haaskan Katku Varikselle
Suunnattomiin saleihin, hohdokkaisiin, veren tahrimiin.
Virtsan lemu täyttää ilman ja keuhkot.
Säälimättä linnut syövät ruumiin häpeilemättä.
Peittämättä haaskalinnun vaistoon.
Riemuiten suuresta saaliistaan.
Heikon on kaatanut sen oma heikkoutensa.
Ei vahva onnetonta pystyssä pidellytkään.
Ja miksi olisi? Tuhlannut voimiaan toivottomaan.
Vain vahvat selviytyvät, jos edes nekään.
Ison aulan vasemmalla seinustalla.
Korkea-arvoisesta herrasmiehestä irronnut jalka.
Otan maistin pilaantuneesta lihasta.
Maistan ja nielen...
Puhdas mätä täyttää ruumiini vihan liköörillä, voimalla!
Sieluni saa viimein mettä janoonsa.
3. Turmeltuneen Ihmisen Luonto
Synneistä Vanhin. Synneistä Suurin. Ylpeinä Seisomme tiellä teidän herranne
"Jumalan" tahtoa vastustaen. Ei käänny kylmä pohjoinen mieli.
Ainiaan kostomme liekki on kytevä. Perisynti, juuremme, syvä sisimpämme.
Luonnostamme vihan lapsia! Luonnostamme Perkeleen tekoa!
Synnynnäinen paha. Syvään juurtunut turmelus. Jeesus ei meitä voi pelastaa.
Elämme ikuisesti ilman paimenen kaitsentaa. Ja lopulta tuhuoamme
"Jumalallisen" vääristymän, valheenne.
Perkeleen tyrannivalta. Perkeleen valtakunnassa.
Perkeleen vallan alla. Kadotus, paratiisi.
Suojassa "pyhältä hengeltä". Kristillisen harhaoppinne tunnuksilta.
"Jumala" syyttää luontoamme, niinkuin mekin syytämme häntä.
Hänen heikkoa alistettua kansaansa. Heidän vääristyneitä mieliään.
Viha. Kuolema. Kadotus
4. Kuin Hetken Hurme Hangella Hohtaa
Hetken hohtaa hurme talvipakkasella
Hetken elämänliekki ihmissydämmessä
Olen tarponut läpi metsien sokeana
Nähnyt kuitenkin päämääräni puilta
Läpi taivaan pilvien kulkenut on tieni
Huora, ihminen!
Kaikki on sinun syytäsi!
Lailla haukkain hajoitamme oman maame
Vaan lailla toukkain hallitsemme itseämme
Te typerät!
Olen päättänyt, en enää kuulu heihin
Pakenen tätä kaikkea ihmispaskaa
Suurten sumuisten vuorten juureen rakennan matalan majani
Jostain kaukaa katselen ihmiskunnan rappiota
Viimeiset päivät, sisäänpäin hymyillen
Vain hetken hurme hangella hohtaa
5. Hekuman Sarvet
Ihmiskuoreen kääritty irstas peto
Sairaassa ruumiissa
Sarvet hehkuman ja Perkeleen, eläimellisen himon
Suunnattuna kohti taivahan portteja
Kohti heitä niin vitun hurskaita
Heitä niin vitun valaistuneita
Hidas hurmio, hidast turmio
Lankeamus
Varma tie Helvettiin, hornan nieluun
Vaan eipä iske siellä vilu, ei kouraise kylmyys
Niinkuin kuolleen kylmän jumalasi luona
Luona tyhjää sykkivän sydämensä
Luona hänen huurtuneen verensä
Tiedä: Irstaat sarvet hehkuman lävistivät jumalsi leikiten
6. Uneni Mädänneen Maailman
Tajunnan rajamailla
Verenmyrkky pistelee läpi suonistani
Aistin jotain aistieni ulkopuolelta
Luulen kuolevani, mutta vain hourailen
Lopunajan loisteessa
Läpimätä ihmiskunta
Autuas, tietämätön
"Ihmiset,ne jotka eivät kuolleet näihin vitsauksiin, eivät lakanneet palvomasta kättensä töitä
He eivät kääntyneet, he eivät luopuneet murhatöistään eivätkä toivostaan, eivät siveettömästä elämästään"
Huutakaa, pedon nimeen!
Huutakaa!
Hän on se joka teidät voi vapahtaa, iättömän elämän äärettömästä taakasta
Lopunajan loisteessa
Läpimätä ihmiskunta
Autuas, tietämätön
Mädänsi myös maailman, muiden maailman
Kärsiköön siitä äitä
Nyt tiedän kuolevani
Toivon kuolemaani!
Iloitsen kun myrkky saavuttaa sydämeni
Ei enää koskaan!
7. Hiilenmusta Lammas
Aikansa elänyt tietämättömyydessää
Tietämättä totuutta itsestään
Keskellä lampaiden, vitivalkoisten
Lampaiden, laumassa ajelehtivien
Syntyi raakalainen
Häpeä isälleen, häpeä emolleen
Pettymys omalle väelleen
Maan pimeistä pimeimmän aamunkajon aikaan
Totuuden hetkellä
Tuo lammmas hiilenmusta
On kapinoiva vastaansa veljien
Alistava laumansa valkoisten
Johtajineen
He eivät tunnustaneet poikaansa omakseen
Hyljeksivät tietämättään herraansa
Näin alistukoot kohtaloonsa
Kuolema
Sama sykli jatkuu iäisyyteen
Joka laumaan on aina syntyvä hiilenmusta lammas
8. Jeesus Kasvaa Horsmaa!
Sinä "hurskas", katso nyt herraasi!
Tekopyhä, silmäile nyt luojasi äpärälasta!
Katso hyvyyttäsi, tekojasi, silmäile aikaansaannoksiasi!
Herrasi on vain mätäpaise tämä maailman kasvoissa
Jehovan heikko lammas jo tekee kuolemaa
Pimeydessämme toivosi lyhyeen lopahtaa
itkusta kasvosi vääristyvät
"Kristuskaritsa" vuotaa verta, hänen lihallan me juhlimme!
Hänet häpäistään yhä uudelleen
Etkö näe?
Jeesus kasvaa horsmaa!
Etkö tyhjyyttä ymmärrä, olemattomuutta näe?
Etkö totuutta tajua, ihmistyhjiö?
Sinä saastaat ympäristösi Jahven valheilla!
Jeesusmyrkyllä elämäsi tuhoat!
Ei tule pelastusta, ei toista tulemista!
Ette saavu herran palatsiin vaan helvettiin!
Ei ole "Jumalan" paratiisia, ei "taivasta!
Tulta vain, liekkejä ikuisesti...
Jeesus kasvaa horsmaa!
|
|
