|
MOKOMA LYRICS
"Mokoman 120 päivää" (2001)
1. Koiruoho
2. Rajapyykki
3. Pois se minusta
4. Teon teoriaa
5. Seitsemän sinetin takana
6. Lihaa/terästä
7. Voimahuone
8. Ranka
9. Onnenonkija
10. Pimeyden liito
1. Koiruoho
Piiskasi naamaani rakeet
Repi tuuli hiukseni
Maa paloi allani ja poltti rakoille jalkani
Otin tyynesti vastaan sen kaiken,
sillä olinhan sen ansainnut
Ymmärsin miksi suureni valo,
pakoon silti en lähtenyt
Ja sen valon nimi oli koiruoho
Ja sen valon nimi oli koiruoho
Ja sen valon nimi oli koiruoho
Ja sen valon nimi oli koiruoho
Savu täytti keuhkoni ja vesi muuttui vereksi
Jättimäisten heinäsirkkojen ryske minua piinasi
Olisin vain halunnut kuolla,
mutta kuolema pakeni
Ymmärsin miksi suureni valo,
pakoon siltä en ehtinyt
Ja sen valon nimi oli koiruoho
Ja sen valon nimi oli koiruoho
Ja sen valon nimi oli koiruoho
Ja sen valon nimi oli koiruoho
Olisin vain halunnut kuolla,
mutta kuolema pakeni
Ymmärsin miksi suureni valo,
pakoon siltä en ehtinyt
Ja sen valon nimi oli koiruoho
Ja sen valon nimi oli koiruoho
Ja sen valon nimi oli koiruoho
Ja sen valon nimi oli koiruoho
Ja sen valon nimi oli koiruoho
Ja sen valon nimi oli koiruoho
Ja sen valon nimi
2. Rajapyykki
Lasken alas röyhkeän katseeni
Itkeä jos osaisin niin sitä tekisin
Alimmaisen paidannappini avaan,
huomaan, tarttunut on verta liepeisiin
Tähän viiva vedetään
Tällä viivalla likainen poika
Puhtaisiin puetaan
Tällä viivalla lepään
Tältä viivalta matkaa kun jatkan
En sotkeudu mihinkään
Tikulla silmään, jos muistat arpeni
Jos auki revit ne ja hierot suolaa haavoihin
Siunattu olet, jos astut keljaani
Juot lasin kanssa murhamiehen
kanssa ryövärin
Tähän viiva vedetään
Tällä viivalla likainen poika
Puhtaisiin puetaan
Tällä viivalla lepään
Tältä viivalta matkaa kun jatkan
En sotkeudu mihinkään
Tähän viiva vedetään
Tällä viivalla,
Tällä viivalla matkamiehen pää,
tulevaisiin käänetään
Tähän viiva vedetään
Tällä viivalla likainen poika
Puhtaisiin puetaan
Tällä viivalla lepään
Tältä viivalta matkaa kun jatkan
En sotkeudu mihinkään
Tähän viiva vedetään
Tällä viivalla likainen poika
Puhtaisiin puetaan
Tällä viivalla lepään
Tältä viivalta matkaa kun jatkan
En sotkeudu mihinkään
Ei, en mihinkään
3. Pois se minusta
Kuka pienen pelon siemenen
sisälleni aikoinaan on kylvänyt
Kasvanut on täyteen mittaansa se
ja vihan puu on siitä syntynyt
Heitän hiekkaa päälleni
Maan tomulla pesen kasvoni
Vietän seisten päiväni
Huokaillen pyydän anteeksi
Pyydän ettet jättäisi
tätä pistintä minun lihaan
Hellästi vetäisit pois
Pois minusta
Pois se minusta
Joskus sanat voivat miekan lailla
viiltää haavat aivan yhtä syvään
Minä puhumalla pilannut olen
mahdollisuuteni kaikkeen hyvää
Heitän hiekkaa päälleni
Maan tomulla pesen kasvoni
Vietän seisten päiväni
Huokaillen pyydän anteeksi
Pyydän ettet jättäisi
tätä pistintä minun lihaan
Hellästi vetäisit pois
Pois minusta
Pois se minusta
Pois se minusta
Pois se minusta
Pois se minusta
Vetäkää jo pois se minusta
Pois se minusta
Pois se minusta
Heitän hiekkaa päälleni
Maan tomulla pesen kasvoni
Vietän seisten päiväni
Huokaillen pyydän anteeksi
Pyydän ettet jättäisi
tätä pistintä minun lihaan
Hellästi vetäisit pois
Pois minusta
Pois se minusta
4. Teon teoriaa
Tässä istun yksin pimeässä
On katkottu sormieni kaikki luut
Päällä nojaan karkeaan pergamenttiin,
jonka vanha muste otsaani tarttuu
Kuinka kovaa löisin
Kuinka kovaa purisinkaan,
jos vain pääsisin lukkojen takaa kostamaan
Kuinka kovaa löisin
Kuinka kovaa purisinkaan
Tiedän sen olevan pelkkää teoriaa
Pelkkää teon teoriaa
Tässä istun yksin mietteissäni
Aikaa on mutta kenen kanssa sen jakaisin
Valuu hiki alas otsalta pöydälleni
ja tuhoaa loputkin kirjoitukseni
Kuinka kovaa löisin
Kuinka kovaa purisinkaan,
jos vain pääsisin lukkojen takaa kostamaan
Kuinka kovaa löisin
Kuinka kovaa purisinkaan
Tiedän sen olevan pelkkää teoriaa
Pelkkää teon teoriaa
Kuinka kovaa löisin
Kuinka kovaa purisinkaan,
jos vain pääsisin lukkojen takaa kostamaan
Kuinka kovaa löisin
Kuinka kovaa purisinkaan
Tiedän sen olevan pelkkää teoriaa
Yhtä tyhjän kanssa, ei siis mitään
Pelkkää teon teoriaa
5. Seitsemän sinetin takana
Ihmeille pienille tahtoisin taputtaa,
muttei vasen käteni tavoita oikeaa
Tahtoisin edessänne nöyrästi kumartaa,
mutta polvistuessani odotan kruunaajaa
Kultaa ja kunniaa
Seitsemän sinetin takana on viisaus
Seitsemän sinetin takana on viisaus
Seitsemän sinetin takana on viisaus
Maanpiiri pullollaan totuudenpuhujaa,
jotka auliisti jakavat elämänneuvojaan
Tavoittaa silmä mykän kyltti kaulassaan
Sanoo:
Totuuden kuulee vain hiljaisuudessa,
lähellä sydäntä
Seitsemän sinetin takana on viisaus
Seitsemän sinetin takana on viisaus
Seitsemän sinetin takana on viisaus
Seitsemän sinetin takana on viisaus
ja viisauden takana on hulluus
ja hulluuden takana on kuva
ja kuvan takana on Jumala
Raivoni joka suuntaan haluan osoittaa
Suuttuessani potkaisen suurta katajaa
Lumikasan alta nousen, surta vakavaa puuta katson,
näin se minua opettaa
Saa paha palkkansa
Seitsemän sinetin takana on viisaus
Seitsemän sinetin takana on viisaus
Seitsemän sinetin takana on viisaus
Jota en tavoita koskaan
6. Lihaa/terästä
Makaan selälläni pöydän alla
seuraan kuinka purukumisi kovettuvat
Ovat tiukassa kuin muistot,
jotka pyyhkiä pois haluaisin
Sormenpäitäni kivistää
Sydän hakkaa vaikken haluaisi
Tuntuu aivan siltä kuin se joka iskulla halkeaisi kahtia
Vaikka lupaan, etten itseäni satuta,
en mielen räjähteitä vastusta
Lihaa taikka terästä
Kieli laulaa samaa surusäveltä
Lihaa taikka terästä
Kieli laulaa samaa surusäveltä
Katse löytää vanhan kirjoituksen,
jonka joku kenties rakkaudesta riutuneena raapusti
Kykene en saamaan sanan sanaa aikaiseksi,
joten vanhat tekstit tulee alleviivatuksi
Lihaa taikka terästä
Kieli laulaa samaa surusäveltä
Lihaa taikka terästä
Kieli laulaa samaa surusäveltä
Lihaa taikka terästä
Kieli laulaa samaa surusäveltä
Lihaa taikka terästä
Kieli laulaa samaa surusäveltä
Lihaa taikka terästä
Lihaa taikka terästä
Lihaa taikka terästä
Lihaa taikka terästä
Lihaa taikka terästä
7. Voimahuone
Tämän huoneen seinät on tapetoitu
Tapetoitu historian lehdillä
Oviaukon kynnys on madallettu
Madallettu kuolevaisten kengillä
Tämän huoneen tuolit on päällystetty
Päällystetty selkänahoilla
Vanhaa räsymattoa sovellettu
Sovellettu taistelukenttänä
Avautuu ikkunoista uskomaton näkymä
Harmi ettei asukeilla ole silmiä
Savupiipun kautta pääsee kauas pois
Jonnekin uuteen, avaruuteen
Silti kukaan tutustu ei mahdollisuuteen
Tämän huoneen seinät on pystytetty
Pystytetty orjatyövoimalla
Tapetin pintaan on kirjoitettu
Kirjoitettu iskulauseita
Avautuu ikkunoista uskomaton näkymä
Harmi ettei asukeilla ole silmiä
Savupiipun kautta pääsee kauas pois
Jonnekin uuteen, avaruuteen
Silti kukaan tutustu ei mahdollisuuteen
Avautuu ikkunoista uskomaton näkymä
Harmi ettei asukeilla ole silmiä
Savupiipun kautta pääsee kauas pois
Jonnekin uuteen, avaruuteen
Silti kukaan tutustu ei mahdollisuuteen
Ei tutustu mahdollisuuteen
Ei tutustu mahdollisuuteen
Ei tutustu mahdollisuuteen
8. Ranka
Annoin sinulle helmen
Merkiksi rakkaudestani
Kun kulman taakse katosit,
näin vilaukselta saparosi
Käytit minusta kaiken
Annoin toisenkin helmen,
sillä en mitään oppinut
Nuo kaksi pientä helmeä
rankani kalloa koristi
Näytit minusta kaiken ja kaiken
Otit piilostani pois, otit kaapistani pois
Kahdensadankuuden palan pelin rakensit
Otit piilostani pois, otit kaapistani pois
Valmistuttuaan sen näytteille asetit
Minun rankani
Reporankana ojentaa väsynyttä vartaan
Luiden kalske tuulikellon lailla kertoo tarinaa
Otit piilostani pois, otit kaapistani pois
Kahdensadankuuden palan pelin rakensit
Otit piilostani pois, otit kaapistani pois
Valmistuttuaan sen näytteille asetit
Otit piilostani pois, otit kaapistani pois
Kahdensadankuuden palan pelin rakensit
Otit piilostani pois, otit kaapistani pois
Minun rankani
Minun rankani
9. Onnenonkija
Poika haistelee uutta ilmaa verisellä portilla
Monen mutkan jälkeen avautuu karu maailma
Napanuora kriittisellä hetkellä valtuutensa ylittää
Kaikkien järkytykseksi päättää hirttoköyttä esittää, esittää
Ei kanna kultalusikkaa kielellään joka onnenonkija
Lieneekö tarve silti yrittää muiden suista niitä taskuun onkia
itselle omia, toisten omia
Onnenonkija kalastaa pirun kuvilla
Kirves tullessaan alas varmasti tavoittaa kohteensa
Pölli kahtia halkeaa lopulta useissa palasissa
Päreiksi pilkkoo, pilkoo ja poltaa päreensä
Vihanleimauksella pojasta mieheksi tullut valaisee huoneensa, huoneensa
Ei kanna kultalusikkaa kielellään joka onnenonkija
Lieneekö tarve silti yrittää muiden suista niitä taskuun onkia
itselle omia
Ei kanna kultalusikkaa kielellään joka onnenonkija
Lieneekö tarve silti yrittää muiden suista niitä taskuun onkia
itselle
Ei kanna kultalusikkaa kielellään joka onnenonkija
Lieneekö tarve silti yrittää muiden suista niitä taskuun onkia
itselle omia, Onnenonkija, Onnenonkija, Onnenonkija
10. Pimeyden liito
Voitettujen kansojen päät koristavat kukkapenkkiäni
Hiljaa hymyillen ne mieltään osoittavat
Me ollaan me, muut on muita
Muut edustavat saatanallisuutta
Teidät aiomme tieltänne käännyttää
Hävittyjen sotien uhrit nostamme
teroitetuille seipäille korpinruuaksi
Merkiksi vallasta
Me ollaan me, muut on muita
Muut edustavat saatanallisuutta
Teidät aiomme tieltänne käännyttää
Kansan pariin hurraavan
Nousen kuninkaana maailman
ja puheillani valjastan taas uuden veren makuun
Me ollaan me, muut on muita
Muut edustavat saatanallisuutta
Teidät aiomme tieltänne käännyttää
|
|
