|
HORNA LYRICS
"Hiidentorni / Perimä Vihassa Ja Verikostossa" (2000 Best of/Compilation)
1. Avaus / Kun Lyömme Jumalan Kodin Liekkeihin
2. Hiidentorni Huokuu Usvansa
3. Ikuisesti, Kalpeina Kuoleman Muistoina
4. Tappakaa Kristus
5. Sanoista... Pimeyteen
6. Hänen Synkkä Myrskynsä
7. Hornanväki
8. Sinulle Mätänevä Jehova
9. Örkkivuorilla
10. Imperial Devastation
11. Sword Of Darkness
12. White Aura Buried In Ashes
13. Sormus Ja Silmä
1. Avaus / Kun Lyömme Jumalan Kodin Liekkeihin
Kun ly�mme jumalan kodin liekkeihin roihuaa hyvyys tuhkaksi tulessa.
Merkki Jumalan, kuten my�s teid�n uskonne, kuolemasta.
Mielenne on tyhj�, t�ynn� tuhkaa.
Kristus on poissa.
Raiskaamme Neitsyt Marian, seiv�st�mme �itinne tulenhehkuisin siemenin.
Kylv�mme h�neen kuoleman joka on yllenne syntyv�.
Teemme maan allanne hedelm�tt�m�ksi, kylm�� hohkaavaksi ja mustaksi.
Katsokaa, liekit ly�v�t taivaalle,
Kansanne Is� m�d�ntyy autioon paratiisiinsa.
Tappakaa itsenne!
Me tuomme teille ikuisen kuoleman, me tuomme teille lopun.
Teit� ei kukaan tule ikin� kaipaamaan.
Te olette pian poissa, ikuisesti.
Uljaan pohjoisen mahdin murskaamina.
2. Hiidentorni Huokuu Usvansa
Kun ly�mme jumalan kodin liekkeihin roihuaa hyvyys tuhkaksi tulessa.
Merkki Jumalan, kuten my�s teid�n uskonne, kuolemasta.
Mielenne on tyhj�, t�ynn� tuhkaa.
Kristus on poissa.
Raiskaamme Neitsyt Marian, seiv�st�mme �itinne tulenhehkuisin siemenin.
Kylv�mme h�neen kuoleman joka on yllenne syntyv�.
Teemme maan allanne hedelm�tt�m�ksi, kylm�� hohkaavaksi ja mustaksi.
Katsokaa, liekit ly�v�t taivaalle,
Kansanne Is� m�d�ntyy autioon paratiisiinsa.
Tappakaa itsenne!
Me tuomme teille ikuisen kuoleman, me tuomme teille lopun.
Teit� ei kukaan tule ikin� kaipaamaan.
Te olette pian poissa, ikuisesti.
Uljaan pohjoisen mahdin murskaamina.
3. Ikuisesti, Kalpeina Kuoleman Muistoina
Y�n vaelluksella l�pi h�m�r�mets�in tuuli kylmyyden
Ja talven myrsky�� yli meid�n
Jotka ratsastaen tulivat murskaamaan el�m�n ilossa ja valossa.
He, jotka ovat kuolemattomia.
Ikuiseen el�m��n suotuja kuten mekin,
Yksi synkk� myrsky H�nen liekist��n.
Me olemme H�nen pahuutensa sieluja,
Musta viikate niitt�en el�m�n ilossa ja valossa.
Kuin kylmyys ja talvi yli Suomen,
Me saavuimme pois menneest�,
Ajasta jonne meid�n on kaipuu sill� sielt� siki�� ikuinen kuolema,
Tuhansien vuosien kunnian auer.
Meid�n valtakuntamme...
Me palaamme hallitsemaan korkeimmalla ja suurimmalla mahdilla,
H�nen poikinaan, kuninkaina.
Pohjolan istuimilla.
Te, kuolemaan kahlitut joiden joukossa kerran kuljimme.
Teid�n verenne on virtaava!
Heikon rotunne h�p�isemille maille nousee tuli,
H�nen liekkins� mustana roihuten.
Liekit nielev�t kotinne, el�m�nkylist� tuhkakyli�...
Me ratsastamme yli Kuolemananne.
Tuomiop�iv�n monumentteina ruumiinne, luina tuhkan mustaamina,
Ovat kunnian muistoja vuosituhansia kylm�ss�,
Talven tuulissa valittaen keih�iden painona.
Me katsomme oli menness�mme, yli korpitantereiden ratsastuksen,
Polkuja joita Kuolemanne koristaa,
polkuja joita nyt vain suru kulkee muistojemme ilossa.
Niiden varsille el�m�nhylj�nneet luunne ovat ker�tyt.
Ikuisesti, kalpeina kuoleman muistoina.
4. Tappakaa Kristus
Syljen sinun kasvoillesi!
Ne m�d�ntyk��t!
Murskaan syd�mesi!
Ja kaiken ilon jonka syd�mess�si s�ilyt�t!
Murskaan toivon ja uskon joka sinussa on!
Kuule, sin� kuolet nyt!
Aikasi on ohi!
Nauran sinulle ja Is�llesi!
Nauran heikolle kansallesi!
Sin� kuolet nyt!
Tarinasi on saava p��t�ksens�!
Niin kauan odotin t�t� hetke�, nyt on riemuni suurimmillaan!
Sin� kuolit nyt!
Kiedoin el�m�si kuoleman vyyhdein ja tukahdutin sen nauraen!
Sin�, Kristus, olet nyt kuollut!
5. Sanoista... Pimeyteen
Kristitty lapsi!
Anna el�m�si minulle!
J�t� Jumalan tahraama ruumiisi, unohda ilo ja el�m�!
Riist� henkesi, tapa itsesi!
Samalla surmaat Jumalan ja h�nen l�yhk��v�n henkens� sinussa!
Surmaa kuolevainen ruumiisi, �l� anna sen en�� henki� el�m��!
Tule luoksemme, tule Pimeyteen!
Min� en lupaa sinulle valheita, j�t� harhaanjohtaja,
H�n joka kantaa kruunua tappuroiden muttei ikin� tule kuninkaaksi!
Tied� t�m�,
Kun k�tesi vie sinut kuolemaan olet jo lunastanut itsellesi herruuden!
Sinulle on valtaistuin vierell�ni, hallitse kanssani!
Ikuisuus on my�s sinulle, lapsi, riist� henkesi!
Tule vahvana rinnalleni,
Tule loistoon sill� Kuolemassa on kaikki todellinen voima.
6. Hänen Synkkä Myrskynsä
Susiy�ss� saavumme talven mustin siivin kuolema tyk�n�mme,
Vanhana ja pel�ttyn�,
Sill� kaikki mahti on Kuolemassa.
Murheiden, h�p�isyn miekkana,
Myrskyn� Tuomiop�iv�n ratsastamme synkk�n�.
Me tuomme lopun sodan, me tuomme Varjon...
Nime� meille ei ole annettu,
Sill� siihen sopivat sanat on unohdettu,
Ajan tomun hautaamana.
Olemme se kaikki mit� pelko,
Se kaikki mit� viha ja se kaikki mit� tuho sis�ll��n pit��.
Meid�t on ennustettu,
Antikristus-Armageddon-Tuomiop�iv�-Lopunsota, kirjoissa
Jotka on heikkojen mielien kautta kirjoitettu
Kristuksesta valheina sikinnein� sanoina, pelolla puettuina.
Todella, me olemme kuolema joka teille on m��r�tty,
Sotana joka p��tt�� kaiken el�m�n,
Sotana joka tuo Pimeyden ja sotana joka on siis Kuolemanne.
Niin on m��r�tty...
Niin on oleva...
Uuden ajan j�rjestys, Saatanan valtakunta.
7. Hornanväki
Ja niin tulimme ratsastaen loppu muassamme,
Tulimme kera Tuskan, N�l�n, kera Kuoleman.
Ja ylle maan piirtyiv�t kylmyys,
Valottomuus ja haihtuva el�m�.
Teid�n aikanne on ohi.
Meid�n on alussa ja niin on aina oleva.
Teid�n loppunne tulee aina uudelleen,
Teid�n on ikuinen kuolema.
Me vihaamme teit�, teid�n uskoamme!
Poljemme teid�t maahan, murskaamme heikon rotunne!
Niin on aina oleva.
Me poltamme Is�nne kirkot.
Poltamme ne maan tasalle.
H�vit�mme kristityn "vitsauksen" lopullisesti.
Ja katsomme menneeseen,
Nautimme tuskanne, nautimme kristityn kuoleman,
Nautimme liekkien turman,
Kaikki loppunne kauheudet, kaikki ilomme, uudelleen.
8. Sinulle Mätänevä Jehova
Viimeisen taistelun olemme k�yv� kuoleman myrskyss�...
Me murskaamme kristityn el�m�n,
Katsomme m�t�nev�n Jehovan itkev�n tuhat haavaa ruumiissaan!
Tuhat haavaa tuhannesta naulasta,
Myrkyn mustaamasta, kuolemalla tahratusta.
Nauramme, katsomme kansanne hukkuvan m�t�iseen kyynelmereen.
Jehovan sokeista silmist� (virranneeseen)!
Yh� he seuraavat sinua, Jehova!
Olkoon niin, tappurakruunun kantaja!
Kulkekoot he per�ss�si ikuiseen kuolemaan!
Kulkekoon heikko kansa valheellisuuden tahraamaa polkuasi!
He m�t�nev�t laillasi, yksi j�lkeen yhden, kaatuen,
Hajoten pirstaleiksi l�yhk��v�� saastaa!
Poloiset kristityt, me tapamme teid�t,
Vaikka joukkonne onkin valtava!
Olette niin paljon heikompia,
Jehovan m�d�nn�isyyden raatelemia...
9. Örkkivuorilla
Kristityn kuoleman myrsky...
Ratsut H�nen liekkins� varjoista allamme ly�mme
Helmiportin Palvelijat tuhkanmustasta raudasta
taotuilla miekoillamme, H�vitt�j�n ikivihan siunaamilla.
Helmiportin Papiston me saatamme haudan puoleen
Kuoleman Ikuisuuden Varjojen opeilla,
julma isku heid�n kauloilleen...
�rkkivuorilta.
K�vimme polkuja Vuortenkansan,
unohdettuja reittej� kivien ja kallion saloissa.
�rkkivuorilta.
Yh� k�y virtana Saatanan mahdin
kauas silmien katseen rajoilta legioonamme.
Hiidet susilla ratsastaen, vuorten petojen muassa
- peikot julmakatseiset. Tappakaa kristityt!
Sotahuutomme.
Yh� uudelleen kaikuu tuhatkertaisena yli siint�vien laaksojen.
Tappakaa kristityt ! - Viha mieliss�mme...
Tappakaa kristityt ! - ...synk�nmustissa...
Tappakaa kristityt ! - ...ilman el�m��...
Tappakaa kristityt ! - ...ilman valoa.
10. Imperial Devastation
Feeble fools, unaware of the terror soon to come.
After what is still awaiting, no light will ever be here.
Only the stones remember the battles that have been clashed
on these moors and fields, as thousand of years ago
the soil drank blood of those unwilling to serve.
Still at night I can hear their screams when they fought for glory and might.
Steel was bent, and bones were crushed, and still the spirit of war is here.
They knew not, that once more a battle so great, so hateful
would be fought upon these barren landscapes, in honour to those who died.
For there are (also) creatures hidden in the (very) darkest places
of this realm, like the demons (hiding) under the (dark) mountains,
and the beasts, waiting to be unleashed from their graves guarded by spirits.
These secrets have yet remained in whispers and in tales, but as it has been told.
Aeons ago.
These creatures, side by side with the legions of darkness,
on a moment seen by the unknown oracles, will emerge to rise
the mighty empire of darkness, the supreme imperial reign of evil.
I know not if I shall be here when the Armageddon is to come,
but this axe of war in my hand symbolises that I am ready for war.
11. Sword Of Darkness
I have bestowed pains in lucid and timeless graveyard harbours by my own sea.
One stone was cast in it�s glass waves...
Disharmony, infection.
I sighed a storm that drowned them.
Bare a foot upon my shore illumination.
Tombstones...
In the calm of the water.
Shine of unholy options, mirrored by wintermoon.
Choose and I may not...
Bare a hand upon my shore illumination.
Darkness.
Life is not the answer.
The hands are rotten.
Fool�s reflection, vanish now.
I am still the disintegrator.
Lucid ultimate pain, dissolver.
In the years of brightness
until my hateful victory
the garden grew...
Withered thoughts and vivid words.
Vanish now.
I have cast the firemist
for those in truth
shan�t bare the illness.
We are of His flame.
... The Revelation.
12. White Aura Buried In Ashes
Burn, aura blessed in white kingdom whereby angels flied.
From thy fall we drink, a light buried now in ashes, benighted.
Be them farewelled with an strike of axe
for in them lurks the christian hoax
from times bygone, (still we had) forgotten how lacks
their morals which now brokes.
Burn, home made for him
whom no longer dwell therein
where angels flied, where angels rejoiced.
There where the light was raped...
By darkness.
13. Sormus Ja Silmä
Varjon vihat, Valon surma, sanoina yhteen saatettiin, puettiin kuuteen ja yhteen.
Sormus. Varjon salat, Valon kuolema, tekoina yhteen liitettiin, saatettiin yhden tyk�.
Sormus ja Silm�.
Oikea silm�? Poissa, vasemman surunkelmeydess�,
haudattu ikuisesti horisontin taa.
Nyt kun aurinko loistaa poissa, Jumala tapetaan.
Kahdentoista kaatuminen Varjon mahdille,
merkki Hornan noususta ! Kaikkivoipa Pimeys
Kuun kasvoilta yllemme lankeaa,
rakkauden l�mm�n j��n� saamme pirstoa.
Ei el�m�� ihmiselle, ei iloa heille jotka H�neen luottivat.
Kuolema.
|
|
